Ruuhkavuosien sirkusta

Ohoi!

Ensin mää nostan kyllä hattua ammatikseen bloggaaville. Vaatii suunnitelmallisuutta, idealistoja, yhteistyökumppaneita, hetkeen tarttumista ja hetkessä myös työnsä muistamista. Petraamista allekirjoittaneella olis.

Viimeinen kuukausi on lennellyt siivillä ohitse. Ruuhkavuodet, ts. oman elämäni sirkus. Tasapainottelua, aikatauluttamista, asialistoja ja kaiken tämän sekoittamista. Mieheni on tänä keväänä reissannut normaalia enemmän, mikä on vaatinut täyden kapasiteetin mummopalveluita. Onneksi sukulaiset ovat rientäneet apuun. Saan olla äärettömän kiitollinen näistä turvaverkoistani. 💓

Mihin tämä kulunut kuukausi sitten on mennyt? 

Viime kuussa vietimme kuopukseni 3-vuotissynttäreitä. M sai juhliinsa "paupapau"-teeman, toiveensa mukaisesti. Hän oli niin pollevana, kun sai lahjaksi mm. Vainu-puvun ja olin tilannut ihanasta Lilla Roosasta Vainu-kakun!

Heti seuraavana päivänä meillä oli Tuntumassa Naisten Hyvinvointipäivä. Ihania naisia, ihana Vappu ja ihana tunnelma!

..ja heti tapahtuman jälkeen kiidettiin serkkuni kolmikymppisille. Voisi sanoa, että sukuni osaa pitää hauskaa, nimittäin tuli naurettua taas poskilihakset sutturalle. 😄

Vappua vietimme rauhallisesti perheen kesken, kun siihen oli mahdollisuus. Kävimme katselemassa vanhoja ajoneuvoja, syömässä makkarat torilla ja nauttimassa Vapputunnelmista. Suuntasimme mökille, kun äitini oli loihtinut ihanat ateriat. Perheaikaa, parasta aikaa! Kuvia ei ole, nautiskeltiin vain.

Työ ja opiskelut ovat vieneet niin vallankin mukanaan, että olen ottanut selkeästi asiakseni järjestää aikaa myös perheelle, ystäville ja rentoutumiselle. Ruuhkavuosien stressimonsteri ei ole kaunein olento päällä maan, joten pyrin välttelemään sen ilmeentymistä.
Sivistääksemme lapsiamme, kävimme lapsetkin lämpimästi tervetulleiksi toivottavassa ravintolassa. Alku- ja pääruoka ei ehkä muutoin olleet mainitsemisen arvoisia, mutta jälkiruoka sen sijaan kyllä. Miten kaunista. Juuri tällaista arjen luksusta kaipaa, kaunista suuhunpantavaa.

Olen vallan laiminlyönyt ystävyyttä, joka on minulle tärkeä ja arvokas. Otimme yhteiset treenit Tuntuman salissa ja voi vitsit miten olikin mahtavaa! Puolen tunnin kiertoharjoittelu ja päälle keskikeho sekä kehonhuolto. Ja samalla tietenkin sielunhoitoa höpötellen. Olet rakas H! 💓

Tein myös yhden elämäni parhaimman sijoituksen: ostin Footbalance-pohjalliset! Ai vitsit, miten hyvät jalassa. Mulla on ihan karsea ylipronaatio ja jalkapohjat jatkuvasti aivan tulessa ja tulehtuneet. Uudet kengät uusilla pohjallisilla oikein hellii mun jalkoja. Ihan parhaat. Suosittelen!

Pakkasimme kollegoideni kanssa auton ja suuntasimme mökille muutamaksi päiväksi pitämään intensiivipalaveria. Ja no, ehkä vähän virkistäytymään. Ja kyllähän te arvaatte, että enemmän me virkistäydyttiin kuin palaveerattiin. 😂 Oli loistava yhteinen reissu. Vaikka S&S ovat muutenkin hyvin läheisiä minulle yhteisen yrityksemme kautta, niin ystävyytemme syventyi entisestään. 💓

Mieheni oli ollut mökkeilymme aikana reissussa ja Lapin mummipalvelut käytössä. Minun oli tarkoitus kotiutua päästämään mummi pälkähästä, mutta pyysinkin vanhempiani tuomaan lapset mökille mukanaan. Päädyimme viettämään paljuiluillan kotiarjen sijaan, minne miehenikin ehti iltalennolta vielä. Lapset nauttivat ja itsellenikin tämä käänne tuli tarpeeseen. Vaikka olenkin henkeen ja vereen kaupunkilaistyttö, joskus on vain päästävä pois kaikesta hälystä.

Aloitin joogan Yoga Feenixin tunneilla, mikä tuo sopivasti tasapainoa myös tähän sirkukseen ja hälyyn niinä hetkinä, kun mökille pakeneminen ei onnistu. Huomaan hurahtavani enemmän ja enemmän tuohon joogan ihmeelliseen maailmaan. Kiehtovaa.

Valvoinhan mää myös yömyöhään kannustaen Saaraa voittoon vichylasini kanssa,
mutta harmillisesti kyllä Suomi jäi taas hännille viisuissa. 

Äitienpäiväksi palasimme mökille leikkimään vesisotaa ja paljuilemaan. Keli helli.
Maailman parasta olla näiden kahden äiti. 💓💚

Erityisesti nautin tuosta äitienpäiväsunnuntaista, sillä tiesin mieheni jälleen lähtevän viikoksi reissuun heti varhain aamulla. Oli tulossa aika hurja viikko. En jaksa edes laskea, monestiko ajoin kodin-päiväkodin- mummolan ja työpaikan väliä. Yritä muistaa, kuka hakee lapset ja moneltako, mistä minä haen lapset ja moneltako, onko koirat ruokittu ja eihän missään ole kahvinkeitin päällä. To Do -lista oli aika pitkä. Niin oli päivätkin. Ja vielä viikonlopuksi kouluun. Onneksi tässä tapauksessa taas äiti ja täti astuivat hoitajakuvioihin. Phuuh!

Niin paljon kuin nautin vyöhyketerapiaopinnoistani, olen erittäin iloinen tulevasta kesätauosta. Hetkeksi keskityn vain sisäistämään oppimaani ja ottamaan hengähdystauon. 

Se on järjettömän suuri helpotus, kun puoliso saapuu kotiin ja hommat saa jakaa toisen kanssa. Voi keskittyä vähän enemmän yrityksen asioihin ja uskaltaa hengittää kalenteriin katsomatta ihan hetkisen. Uskaltaa luottaa, että lapset on haettu ja koirat on ruokittu. Ja täytyy mun sanoa, että meillä on aika supertiimi mieheni kanssa. Hän on mun kallioni. 

Tänään mulla alkaa tanssiharrastus kuulkaa! Ilmottauduin lattariryhmään.

Aika jännän äärellä, miten tämän pullukan kunto kestää.

Ja eilen sitten siskoni lahjoitti mulle kuntopyörän. Otin heti 45minuutin testiajot. Ei paras, mutta kyllä sillä sotkee menemään sen ajan, kun normaalisti istuis sohvalla. 

Vanaha keppana, mutta kulukee!

Tsemppiä sinne ruudun toiselle puolelle kaikille työn, perheen, ystävien, harrastusten ja oman ajan kanssa tasapainotteleville! 

Valmentajani Anniina on onneksi aika ymmärtäväinen näitä ruuhkakuvioita kohtaan. Ollaan menty mun aikataulun mukaisesti ja lisäilty liikuntaa ja muita pikkuelementtejä sen mukaan. Painoa mulla ei ollut pudonnut kuin pari hassua satagrammasta, mutta rasvaprosentti oli alaspäin sekä lihasmassa ylöspäin. Masunympärys oli kaventunut kuitenkin 6.5cm!! 😮😲

Kova työ jatkuu, mutta koko ajan  pikkusen itseäni enemmän rakastaen ja ympäristöäni arvostaen. 

Ihanaa viikkoa kaikille!